Tiedemiehet ja poliitikot sanovat, että ilmastonmuutoksen vuoksi kohtaamme planeettakriisin.
Mutta mitä todisteita on ilmaston lämpenemisestä ja mistä tiedämme, että se on ihmisten aiheuttama?
Mistä tiedämme, että maailma lämpenee?
Planeettamme on lämmennyt nopeasti teollisen vallankumouksen alusta lähtien.
Maan pinnan keskilämpötila on noussut noin 1,1 celsiusastetta vuodesta 1850. Lisäksi jokainen viimeisistä neljästä vuosikymmenestä on ollut lämpimämpi kuin mikään sitä edeltäneistä 1800-luvun puolivälistä lähtien.
Nämä johtopäätökset perustuvat miljoonien eri puolilla maailmaa kerättyjen mittausten analyyseihin. Lämpötilalukemia keräävät sääasemat maalla, laivoilla ja satelliiteilla.
Useat toisistaan riippumattomat tiedemiesryhmät ovat päätyneet samaan tulokseen – lämpötilojen nousuun, joka osuu yksiin teollisen aikakauden alkamisen kanssa.
Tutkijat pystyvät rekonstruoimaan lämpötilan vaihteluita vielä kauemmas ajassa taaksepäin.
Puun lustot, jäänytimet, järvisedimentit ja korallit kertovat kaikki menneen ilmaston jälkistä.
Tämä antaa kipeästi kaivattua kontekstia lämpenemisen nykyvaiheelle. Itse asiassa tiedemiehet arvioivat, että Maa ei ole ollut näin kuuma noin 125 000 vuoteen.
Mistä tiedämme, että ihmiset ovat vastuussa ilmaston lämpenemisestä?
Kasvihuonekaasut – jotka vangitsevat auringon lämpöä – ovat ratkaiseva yhteys lämpötilan nousun ja ihmisen toiminnan välillä. Tärkein on hiilidioksidi (CO2), koska sitä on ilmakehässä runsaasti.
Voimme myös havaita, että hiilidioksidi vangitsee Auringon energiaa. Satelliitit näyttävät, että Maasta karkaa avaruuteen vähemmän lämpöä juuri niillä aallonpituuksilla, joilla hiilidioksidi absorboi säteilyenergiaa.
Fossiilisten polttoaineiden polttaminen ja puiden kaataminen johtavat tämän kasvihuonekaasun vapautumiseen. Molemmat toiminnot lisääntyivät räjähdysmäisesti 1800-luvun jälkeen, joten ei ole yllättävää, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvoi samana aikana.
On olemassa tapa, jolla voimme osoittaa lopullisesti, mistä tämä ylimääräinen hiilidioksidi on peräisin. Fossiilisten polttoaineiden polttamisesta syntyvällä hiilellä on tunnusomainen kemiallinen tunnusmerkki.
Sekä puun lustot että napajäätiköt tallentavat ilmakehän kemiallisia muutoksia. Tarkastelun perusteella ne osoittavat, että hiilidioksidi – erityisesti fossiilisista lähteistä – on noussut merkittävästi vuodesta 1850.
Analyysit osoittavat, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei noussut yli 300 miljoonasosan (ppm) 800 000 vuoteen. Mutta teollisen vallankumouksen jälkeen hiilidioksidipitoisuus on noussut nykyiselle tasolleen, lähes 420 ppm:ään.
Tietokonesimulaatioita, jotka tunnetaan ilmastomalleina, on käytetty osoittamaan, mitä lämpötiloille olisi tapahtunut ilman ihmisten vapauttamia valtavia määriä kasvihuonekaasuja.
Ne paljastavat, että 1900- ja 2000-luvuilla ilmaston lämpeneminen olisi ollut vähäistä – ja mahdollisesti jonkin verran viilenemistä – jos vain luonnolliset tekijät olisivat vaikuttaneet ilmastoon.
Vasta kun inhimilliset tekijät otetaan huomioon, mallit voivat selittää lämpötilan nousua.
Millainen vaikutus ihmisillä on planeettaan?
Maapallon jo kokeman lämpenemisen ennustetaan aiheuttavan merkittäviä muutoksia ympäröivässä maailmassa.
Näiden muutosten tosielämän havainnot vastaavat tutkijoiden odottamia ihmisen aiheuttaman lämpenemisen malleja. Näihin kuuluvat:
Grönlannin ja Etelämantereen jäätiköt sulavat nopeasti
***Säähän liittyvien katastrofien määrä on viisinkertaistunut 50 vuoden aikana
***Maailmanlaajuinen merenpinta nousi 20 cm (8 tuumaa) viime vuosisadan aikana ja nousee edelleen
***1800-luvulta lähtien valtameret ovat happamoituneet noin 40 %, mikä on vaikuttanut meren elämään
Mutta eikö ennen ollut lämpimämpää?
Maapallon historiassa on ollut useita kuumia kausia.
Esimerkiksi noin 92 miljoonaa vuotta sitten lämpötilat olivat niin korkeita, ettei napajäätiköitä ollut ja krokotiilin kaltaisia olentoja eli aina Kanadan arktisilla alueilla asti.
Sen ei kuitenkaan pitäisi lohduttaa ketään, koska ihmisiä ei ollut vielä olemassa. Menneisyydessä merenpinta oli ajoittain 25 metriä nykyistä korkeammalla. 5–8 metrin nousun katsotaan riittävän upottamaan useimmat maailman rannikkokaupungit.
On runsaasti todisteita elämän massasukupuutoista näinä ajanjaksoina. Ja ilmastomallit viittaavat siihen, että tropiikista on ajoittain voinut tulla "kuolleita alueita", liian kuumia useimpien lajien selviytymiselle.
Nämä kuuman ja kylmän väliset vaihtelut ovat johtuneet useista ilmiöistä, kuten Maan huojumisesta sen kiertäessä Aurinkoa pitkiä aikoja, tulivuorenpurkauksista ja lyhytaikaisista ilmastosykleistä, kuten El Niño.
Niin sanotut ilmasto"skeptikkojen" ryhmät ovat jo vuosia kyseenalaistaneet ilmaston lämpenemisen tieteellisen perustan.
Lähes kaikki vertaisarvioiduissa lehdissä säännöllisesti julkaisevat tiedemiehet ovat kuitenkin nyt yhtä mieltä ilmastonmuutoksen nykyisistä syistä.
Vuonna 2021 julkaistun YK:n keskeisen raportin mukaan "on kiistatonta, että ihmisen vaikutus on lämmittänyt ilmakehää, valtameriä ja maata".
Lisätietoja on saatavilla seuraavilta sivuilta:https://www.bbc.com/news/science-environment-58954530
Julkaisun aika: 21.10.2022
